Tänään tuli fiilisteltyä nuoruuteni kovinta bändiä Iron Maidenia. Eilen julkaistiin 4.9. bändin viimeisin levy The Books of Souls. Edellisestä olikin jo tovi vierähtänyt ja luulin, ettei enää studio albumeja tule - tuli kuitenkin.

Levyn avausraita - If eternity should fail - ottaa heti mukaan. Eka levy on koukuttavaa Maidenia - moista en ole kuullut sitten Seventh Son of a Seventh Son -albumin. Albumit - No Prayer for the Dying ja Fear of the Dark alkoivat jo mielestäni kuulostaa pahaenteisiltä tulevan suhteen... The book of Souls -albumi on kyllä pitkästäaikaa tukevaa heavya, sitä heavya josta itse pidän. Soundeissa ja lyriikoissa on mystiikkaa....

Toinen levy kuunneltu.. melkoisen pihdeissä pitävää Iron Maidenia.. Itse olin jo asennoitunut kuuntelemaan vain vanhoja kiekkoja. Siinä taas näki ettei pitäisi nuolasta ennenkuin.... 

Kaikenkaikkiaan todella voimat vievä 90 minuuttinen... kirsikkana kaklunpäällä on viimeinen raita - Empire of the Clouds.... 18.01 biisillä pituutta ja Dickinson imee kaiken mitä kuuntelijasta irtoaa.

Maiden diggareitten pakko-ostos!